Tarinoita kuvista työpaja 7-14.11.2023 120€/hlö (sis alv 24%)

Työpajan aikataulu:

  • 7.11.2023 18.00-20.30,
  • 10.11.18.00-20.30 ja
  • 14.11. 18.00-20.30

Paikka: Ratamotie 42 Oulu

Tarinoita kuvista työpajassa perehdytään kuvatarinoiden/kuvasarjojen suunnitteluun ja toteuttamiseen käytännönläheisellä otteella.

Kuvatarinassa pyrimme saman teeman ympärille rakentuvaan kuvasarjaan. Työpajan painopiste on visuaalisen ilmaisun keinojen hyödyntäminen ja  kehittäminen osana valokuvausharrastustasi.Työpaja antaa eväitä myös suunnitelmalliseen kuvasarjojen toteuttamiseen aina kuvausteeman aihioista lopullisiin kuvaussessioihin. Työpajan yhteydessä osallistujat toteuttavat haluamansa kuvasarjan.

Työpaja kokontuu kolme kertaa iltaisin joten tämä sopii myös työssäkäyvien aikatauluihin. Osallistujamäärä on rajoitettu 6 osallistujaan, jotta henkilökohtainen ohjaus on mahdollisimman tehokasta.

Mikäli sinulla herää kysymyksiä työpajaan osallistumisen suhteen, ole yhteydessä Fotoverstaalle asiakaspalvelu@fotoverstas.fi tai 040 7405472.

fine art photography

Studiokuvaamisen Perusteet työpaja 2-3.9.2023 80€/hlö (sis alv 24%)

Aika: 2-3.9.2023 12-17

Paikka: Ratamotie 42 Oulu

Hinta: 80 euroa / osallistuja (sis alv 24%)

Työpajassa perehdytään studiokuvaamisen nikseihin käytännönläheisellä otteella. Tutuksi tulevat luonnollisesti studiosalamat, valonmuokkaimet ja oikeaoppinen valotus studiossa sekä valaisun suunnittelun yksityiskohdat studiossa työskenneltäessä.

Käytännön esimerkkien avulla perehdymme muutamaan yleisimpään valaisuratkaisuun henkilökuvauksessa. Näitä pääset kokeilemaan myös käytännössä.

Jotta henkilökohtainen ohjaus on mahdollisimman tehokasta, osallistujamäärä on rajoitettu 6 osallistujaan. Halutessasi voit pyytää myös oman mallisi mukaan 2. päivän studiokuvauksiin.

Ohjelma:

1. Päivä 12:00-17:00

  • Valon ominaisuudet ja valaisu
  • Kalustoon tutustuminen
  • Valaisun suunnittelu käytännön esimerkein

2. päivä 12:00-17:00

  • Käytännön studiotyöskentely
  • Valaisujen kokeilu mallin kanssa

Mikäli sinulla herää kysymyksiä työpajaan osallistumisen suhteen, ole yhteydessä Fotoverstaalle asiakaspalvelu@fotoverstas.fi tai 040 7405472.

vuokrastudion kalustoa
valokuvataide, taidevalokuva

Valokuvataide – onko valokuvaus taidetta ensinkään

 

Mitä on valokuvataide? Millaista valokuvaa voi pitää taidevalokuvana? Miten valokuvataide tai taidevalokuva määrittellään?

 

Selvää on, ettei valokuvataide tai taidevalokuva vielä nauti samanlaista arvostusta kuin perinteinen kuvataide tai kuvanveisto. Useimmille valokuvaus on arkipäiväistynyt digitaalisen valokuvausteknologian kehittymisen myötä. Älypuhelimin varustetut kansalaiset tuottavat päivittäin digitaalista kuvasisältöä erilaisille sosiaalisen median alustoille, Instagramiin, Facebookiin, Pinterestiin….Mahdollisuuksia ilmaisuun on monia. Valtaosa sosiaalisen median alustoille tuotetusta kuva-aineistosta on kuitenkin joko henkilökohtaisen elämän dokumentointia tai kaupallista tiedottamista, mainostamista. Onko tämä valokuvataidetta? Siinäpä kysymys.

Mitä on valokuvataide? Millaista valokuvaa voi pitää taidevalokuvana? Miten valokuvataide tai taidevalokuva määrittellään? Lähdetään liikkeelle valokuvataiteen määritelmästä. Wikipedia kertoo: ”Valokuvataide on valokuvausta taiteellisena mediana. Kaikki valokuvat ovat visuaalista kulttuuria, mutta valokuvauksessa on sen alussa asti ollut pyrkimys myös taiteellisiin ilmaisuihin”.  Siis konkreettisesti:

Valokuvataide on valokuvia, joissa on pyrkimys taiteellisiin ilmaisuihin.

Seuraavaksi on syytä tarkentaa, mikä on taiteellista ilmaisua, taidetta. Wikisanakirjan mukaan taidetta on luovan inhimillisen toiminnan tuotos, joka ”ilmaisee eri keinoin keskeisiä tai merkittäviä inhimillisen kokemuksen puolia suhteessa vallitsevaan olevaiseen tai koettuihin fantasioihin”. Kun edellä olevan kokoaa yhteen päädyn seuraavaan johtopäätökseen:

Valokuvataide on valokuvausta, jossa on pyrkimyksenä luovasti tuottaa inhimillisiä tunteita kuva-aiheilla, jotka pohjautuvat joko todelliseen maailmaan tai mielikuvitukseen.  

No onpas vieläkin aika ympäripyöreää. Sosiaaliseen mediaan paiskattu teknisesti onnistunut kuva vastasyntyneestä täyttää edellä olevan valokuvataiteen määritelmän. Sen on tarkoitus herättää tunteita. Ja sen vauvakuva varmasti tekeekin. Läheisissä, mutta entä laajemmin? Eikö kuva olekin suurimmalle osalle kohtalaisen merkityksetön? Silloin kun kuva ”tuottaa inhimillisiä tunteita” ennakkoon rakentuneisiin subjektiivisiin asetelmiin, kuten sukulaisuus, tuttuus, some-seuraajat jne, kuvan arviointi ja tunteiden herättäminen on ainakin jossakin määrin subjektiivista.

Määritelmä edellä kaipaa siis vielä hiomista. On tärkeää korostaa, että ollakseen taidevalokuva, valokuvan tulee herättää inhimillisiä tunteita objektiivisen arvioinnin perusteella. Mitä laajemmin näin tapahtuu, sen parempi. Päädyn lopulta seuraaviin määritelmiin:

Taidevalokuva (=valokuvataide) on todelliseen maailmaan tai mielikuvitukseen perustuvasta kuva-aiheesta tuotettu valokuva, joka objektiivisen arvioinnin seurauksena kykenee tuottamaan katsojalleen inhimillisiä tunteita.

Tämän kanssa voin jo  elää. Taidanpa tehdä tästä itselleni seinätaulun!

fine art muotokuva

Valokuvausprojekti: Nostalginen glamour

Projektin tavoitteena oli tuottaa taidevalokuvia, joissa liikuttaisiin  50-70 -lukujen hengessä ja hepenissä. Projektin edetessä kaksi ongelmaa oli ylitse muiden: Mistä mallit ja mistä rekvisiitta?

Mallien löytäminen kestikin useita viikkoja. Lopulta verkostojen verkostoista löytyi aikakauden henkeen sopivat mallit, jotka olivat valmiita heittäytymään nostalgisiin tunnelmiin.

Oma lukunsa oli myös aikakauteen sopivan rekvisiitan kasaaminen. Vaikka studion nurkista löytykin jonkin verran aiheeseen sopivaa rekvisiittaa valmiina, paljon jäi vielä muualta kerättäväksi. Mutta kun aikansa kulkee netissä ja kylillä silmät ja korvat auki, niin rekvisiitan metsästäminen tuotti tulosta.

Kun rekvisiitta ja muut palaset alkoivat olla kohdillaan, vietin muutaman tovin kuvausjuonen ja kuvaussuunnitelman parissa. Olennaista luonnollisesti oli, että kuvaussuunnitelma tuli toteuttaa käytettävissä olevan rekvisiitan puitteissa.

Kuvaussessioita tarvittiin useampia. Lopulta muutaman tunnin salamoinnin, järjestelyiden  ja mallien ennakkoluulottoman heittäytymisen jälkeen oli kuvausuunnitelma viety jokseenkin suunnitellusti läpi. Olennainen osa tämän projektin onnistumista oli nimenomaan ennakkosunnittelu ja mallien vahva heittäytyminen rooleihin.

Toistaiseksi tämä projekti on tuottanut kaksi näyttelykuvaa. Uskon vahvasti, että lisää on vielä tiedossa. Osa projektin kuvista alla.

Mikäli sinulla herää ideoita oman kuvausprojektisi toteuttamisesta, ole yhteydessä Fotoverstaalle asiakaspalvelu@fotoverstas.fi tai 040 7405472.

vuokrastudio, studiovuokraus

Opettele studiokuvaaminen vuokrastudiossa

Moni valokuvauksen harrastaja tai verkkokaupan ylläpitäjä haluaisi kuvata laadukkaita tuotekuvia. Tai ottaa näyttäviä henkilökuvia läheisistään. Usein esteenä on, että käytettävissä oleva kalusto ei mahdollista näitä haaveita.

Riittävän kattavan studiokaluston rakentaminen on mittava investointi. Toisaalta myös riittävän ison studiotilan järjestäminen on monesti ylitsepääsemätön ongelma.

Vaikka vuokrastudioiden markkina on vielä aika vähäinen, kajastaa tunnelin päästä valoa. Pikkuhiljaa yhä useampi valokuvausstudio on avaamassa ovensa myös satunnaisille tuotekuvaajille tai valokuvauksen harrastajille. 

Oulussa Fotoverstas vuokraa omaa studiotilaansa myös valokuvaharrastajien käyttöön. Tarvittaessa saa opastusta myös kaluston käyttöön.

Kuva Harri Perunka

Hallitse Neljä valon ominaisuutta

Väri – värilämpotila

Valon väri ilmaistaan värilämpötilana (Kelvin, K). Oletusarvoisesti studiovalaisussa käytetään päivänvalon väriä, n. 5600 K. Erilaisiin efekteihin pyrittäessä voidaan käyttää värikalvoja.

Valon intensiteetti

Valon voimakkuus (tai teho). Kennolle tulevan valon määrää voidaan säätää joko salaman välähdyksen voimakkuutta säätämällä, muuttamalla objektiivin aukkoa tai kameran ISO-herkkyyttä. Myös valonlähteen etäisyys  kuvauskohteesta on keino säätää valon voimakkuutta.

Valon luonne – kova vai pehmeä

Pistemäinen valonlähde tuottaa ns. kovaa valoa, joka korostaa jyrkkiä valon ja varjon reunoja. Laaja valonlähde tuottaa pehmeää valoa jolloin varjot ovat hyvin pehmeitä. Studiokalustossa valonmuokkaimilla muutetaan valon luonne – pehmeys tai kovuus – halutuksi.

Valolähteen sijainti kohteeseen nähden

Valonlähde voi sijaita kohteen etupuolella, kohteen sivulla tai kohteen takana. Valolähteen sijainnilla säädetään valon ja varjon paikat kohteessa. Usein studiokuvauksessa käytetään useita valonlähteitä jotta saadaan valoisat ja varjoisat alueet kohteessa halutuiksi.

Vuokraa studio käyttöösi Fotoverstaalta. Hinta ym. tiedustelut asiakaspalvelu@fotoverstas.fi tai 040 7405472.

fine art photography

Tarinan aukot ovat kuvakerronnan vahvuus

Tarinat ovat läsnä meidän jokaisen arjessa  elokuvina tai  luettuina kirjoina. Mutta myös kuvataiteessa ja valokuvataiteessa kerrotaan tarinoita. Tarinan kerronnan täsmällisyydessä nämä taidelajit poikkeavat kuitenkin toisistaan. Edellä mainituista elokuva on tulkinnallisesti täsmällisin, lähes valmiiksi pureskeltu. Audiovisuaalinen sisältö, ääni ja kuva, kertoo pitkälti ohjaajan ja näyttelijöiden luoman näkökulman aiheeseen. Mielikuvitukselle jätetty liikkumatila on hyvin rajallinen.

Kirjan, romaanin tai novellin, tulkinnallinen täsmällisyys on elokuvaa vähäisempi. Vaikka kirjan tarina- juoni – on yleensä yksiselitteinen, siitä huolimatta kirjan lukijalle jää runsaasti mahdollisuuksia muodostaa oma näkemyksensä kirjan henkilöistä, esineistä ja tapahtumien ympäristöistä.

Edellisiin verrattuna kuvataide ja valokuvataide sen alalajina ovat tulkinnallisesti epätäsmällisimmät. Niiden tulkinnassa on väljyyttä, eniten tilaa mielikuvitukselle. Vaikka kaikki näkevät saman kuvan, voi tulkinta kuvan sanomasta olla hyvinkin erilainen. Ehkäpä juuri tästä syystä maailma on jo vuosisatojen ajan yrittänyt tulkita Monalisan hymyn syytä. Yhtä laajaa tulkinnallista moniulotteisuutta on vaikea löytää kirjallisuudesta. Elokuvista puhumattakaan.

Sanotaan, että valokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Mutta eikö kuvataiteen vahvuus ja viehätys olekin juuri siinä, mitä jätetään kertomatta. Tai ei edes kyetä pelkän kuvan avulla yksiselitteisesti kertomaan.